Lykkäämisestä tekemiseen

Pipsalla on ongelma, joka on yksi tavallisimmista opiskelijoilla. Tehtävät ovat lykkääntyneet ja ruuhkautuneet.

kannustaminen

Omien valmentajakokemusteni perusteella tyypillisimpiä syitä tähän on erilaisten kilpailevien houkutusten runsaus, motivaation puute ja epäonnistumisen pelko. Me vanhemmat luonnollisesti yritämme auttaa, tukea ja kannustaa parhaamme mukaan, mutta valitettavan usein puutteellisin tai jopa haitallisin keinoin.

Pipsaa on aina kehuttu hyväksi koulussa. Alkuvaiheessa kaikki sujuikin hyvin ja kokeista tuli helposti hyviä numeroita. Vanhemmat kehuivat Pipsan älykkyyttä ja lahjakkuutta. Heillä oli hyvä tarkoitus tukea hänen itsetuntoaan. Koulutehtävien vaikeutuessa Pipsaan alkoi kuitenkin hiipiä epäonnistumisen pelkoa. Hän mietti yhä useammin, mitä vanhemmat sanoisivat, jos hän ei pärjäisikään älykkään ja lahjakkaan oppilaan tavalla kokeessa. Huippusuorituksiin yltäminen kaikessa eteen tulevassa alkoi tuntua kohtuuttomalta. Samalla hän huomasi ensimmäistä kertaa elämässään, ettei aika riitä kaikkeen sellaiseen, mitä haluaisi tehdä. Ympäristön monet houkutukset eivät mitenkään helpottaneet tilannetta. Aikaa täydellisiin suorituksiin ei kerta kaikkiaan ollut enää tarpeeksi ja tehtäviä alkoi lykkääntyä.

Onneksi Pipsan ystävä Venla ymmärsi avun tarpeen ja puhui Siljalle.

kannustaminen

Silja kysyi, kuunteli ja osoitti ymmärrystä. Sen jälkeen he yhdessä katsoivat aikatauluja, vaadittavia osatehtäviä ja rupesivat laittamaan niitä tärkeysjärjestykseen.

Priorisointi

Silja auttoi siirtämään ajatukset arvosanatavoitteista oppimistavoitteiksi ja sovittamaan niitä käytettävissä olevaan aikaan. Pipsan olo hiukan helpottui, kun hän alkoi nähdä tehtävät olennaisten asioiden oppimisen näkökulmasta eikä niinkään älykkyyden ja lahjakkuuden todistamisena. He miettivät yhdessä aikataulut ja keskittymiskohteet siten, että myös harrastuksille jäi aikaa. Pipsa kävi töihin.

Ei se ihan kuitenkaan vielä tällä hoitunut.

kannustaminen

Tarvittiin vielä yksi näkökulman muutos, jonka Silja hoiti kuntoon, ja Pipsa sai palautettua tehtävän. Ratkaisevaa oli ajatus, että arvosana on tulos pikemminkin työtavasta ja käytettävissä olevasta ajasta, prosessista, kuin älykkyydestä tai lahjakkuudesta, Arvosanaksi tuli Pipsan ihmeeksi parempi kuin hän oli odottanut.

Metsälenkillä Sampan kanssa Silja otti puheeksi älykkyyden ja lahjakkuuden kehumisen seuraukset.

kehuminen

Silja innostuu antamaan koko joukon vinkkejä, kuinka voi kehua ja kannustaa yrittämiseen ja tekemiseen innostavalla tavalla.

Siljan käyttämän menetelmän ja hänen Sampalle antamansa vinkit olemme sarjakuvataiteilija Katariina Hirvosen kanssa kuvanneet uusimmassa sarjakuvakirjasessamme ”Lykkäämisestä tekemiseen”. Oheiset sarjakuvaotteet ovat tästä kirjasesta. Tiiviin ja helppolukuisen tarinakirjasen hinta on 14 € (sis. alv. + postimaksu) ja sen voi hankkia verkkokaupastamme tästä.

Kevään aikana julkaisemme myös tähän sarjakuvatarinaan pohjautuvan verkkomateriaalin, joka yhdessä kirjasen kanssa helpottaa menetelmien käyttöönottoa juuri omaan tilanteeseesi sopivalla tavalla, Siitä lisää myöhemmin.

onnistuminen

Palkitsemisen haaste

Iltasanomat otsikoi tiistaina 7.8.2018 räväkästi:

Palkitsemisen haaste

Uteliaana ostin numeron ja löysin sisäsivulta toteamuksen, ettei palkitseminen hyvästä koulutyöstä kannata. Siinä olikin kaikki palkitsemisesta. Oli hiukan huijattu olo ihan kivasti tehdystä muusta jutusta huolimatta.

Koulutöistä palkitsemista kannattaa pohtia vähän laajemmin. Kysymyshän on ulkoisesta motivaatiosta, eli palkkioita tarjoamalla ja maksamalla pyritään saamaan halutunlaisia tuloksia. Onko se oikein? Kannattaako se?

Ihanteellista olisi, jos työhön kuin työhön löytyisi sisäinen motivaatio, ts. tekemisestä itsestään ja sen aikaansaannoksista saisi sen voiman, millä jaksaa eteenpäin. Asioissa, missä innostus vauhdittaa etenemistä, palkitseminen voi olla haitallista. Palkittu voi kokea palkkion ulkoiseksi ohjaukseksi johonkin sellaiseen, mikä ei ole hänelle mieluista, ja innostus rupeaa hiipumaan.

Mitä sitten voi tehdä, kun havaitsee innostusta ja sisäistä motivaatiota ja tekisi mieli palkita siitä? Kannattaa hetki vielä miettiä, onko palkitseminen ollenkaan tarpeellista. Ja jos on, voiko sen toteuttaa siten, että siinä olisi mahdollisimman vähän ulkopuolisen ohjauksen tuntua.

Entä kun minkäänlaista innostusta ei ole havaittavissa eli sisäistä motivaatiota ei kertakaikkiaan löydy?

sitkeä kuunteleminen

Silloin voi auttaa etsimään sisäistettyä motivaatiota, eli kiinnostusta hiukan ikävämpään asiaan sen takia, että se palvelee jotain isompaa, lapselle tärkeää hienoa asiaa. Esimerkiksi kurjalta tuntuvia kouluaineita saattaa sietää paremmin, jos huomaa niiden hyvän hoitamisen lisäävän valinnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Yhteinen tulevaisuuden pohdinta lapsen kanssa saattaa olla ihan riittävä motivaattori tähän.

Jos motivaatio on edelleen kateissa, voi mennä vieläkin enemmän ulkoisen motivaation suuntaan. Tällöin kannattaa muistaa, että palkkioilla yleensä saadaan korkeintaan sitä, mistä palkitaan. Ovatko silloin arvosanat se tärkein juttu? Arvosanathan mittaavat kokeissa ja näytöissä onnistumista, eivät välttämättä edes osaamista. Lisäksi, jos koetulokset ovat huonoja, ajattelu voi synkistyä tarpeettomasti. Luvattu palkkio ei kannustakaan enää yrittämään vaan pikemminkin lannistaa. Mieleen saattaa tulla peräti jokin kepulikonsti. Arvosanojen sijasta voi seurata yrittämistä, itsensä likoonlaittamista ja tekemistä, ja palkita sitten niiden perusteella.

Olenko sitten samaa mieltä tuon Iltasanomien otsikon kanssa? Olen nähnyt niin paljon erilaisia vanhempia, lapsia, perheitä ja tilanteita, että vastaan kyllä ja ei. Siinä mielessä kyllä, etten arvosanoista palkitsemista koskaan lähtisi ensimmäisenä kokeilemaan.

Lisää motivaatiosta:
Deci, E. L. (1995). Why we do what we do. Understanding Self-Motivation. Penguin books.
Jäntti, L. & Hirvonen, K. (2016). Murkkumotivaation avaimet. Educons.
Martela, F. (2015). Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus.

Opi tukemaan opiskelumotivaatiota

Samppa pulassa

Samppa on lukenut kaikenlaisia neuvoja hyvästä kohtaamisesta nuorten kanssa. Mutta tilanteet syntyvät niin äkkiarvaamatta, silloin kun niitä osaa vähiten odottaa.

Myrsky uhkaa

Sulkapallokaveri Ripakin auttoi kirjoittamalla Sampan käyttöön ideoita, mitä voisi kokeilla (Murkkumotivaation avaimet). Ongelma vain on, että ne hyvältä tuntuvat ideat eivät tahdo tulla mieleen silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Sampalla menee Venla-murkkunsa kanssa yleensä ihan kohtuullisesti, mutta joskus he törmäävät oikein kunnolla, eivätkä kummankaan sanavalinnat ole silloin ihan onnistuneimmasta päästä…

Riita
© Katariina Hirvonen & Lauri Jäntti

Kurja juttu. Kuinkahan tuosta pääsisi eteenpäin? Mitähän Sampan kannattaisi Venlan isänä tehdä seuraavaksi ja minkälaisia asioita hänen olisi hyvä huomioida? Kerro omat vinkkisi 27.8.2017 mennessä alla olevalla lomakkeella. Palkitsemme mielestämme upeimman vinkin kirjalla Murkkumotivaation avaimet ja kerromme sitten Sampan ja Venlan etenemisestä viikon välein täällä blogissamme ainakin sen verran, että tämän tilanteen ratkaisu rupeaa häämöttämään.

Apua vanhemmille

Motivaatiota reitinvalinnalla

Motivaation löytäminen ulkopuolelta määrättyihin asioihin voi joskus tuntua ylivoimaiselta. Silloin voit muistuttaa, että asioihin lähestymiseen on useita reittejä. Jokin reitti auttaa näkemään kiinnostavia yksityiskohtia ja jokin toinen tulevaisuuden hyötyjä. Yhdenkin kiinnostavan yksityiskohdan löytäminen saattaa synnyttää oppimistavoitteen, joka helpottaa isomman kokonaisuuden ymmärtämistä ja omaksumista.

blogi2171blogi2172blogi2173
© Katariina Hirvonen & Lauri Jäntti & Educons Oy

Kun oma reitti aiheeseen on löytynyt, kannattaa katsoa, kuinka koulun oppimistavoitteet tulevat myös sillä reitillä täytetyiksi. Näin tulee asian muodollinenkin puoli (kunnon arvosanat) hoidettua.

Murkkumotivaation avaimet

Vauhtia vahvuuksista

Koulujutut ovat usein aika räjähdysherkkä keskustelunaihe. Sopivan hetken koittaessa aihetta voi lähestyä hiukan kiertäen, vahvuuksien etsimisen kautta.

vahvuudet
vahvuudet
vahvuudet
vahvuudet
© Katariina Hirvonen & Lauri Jäntti & Educons Oy

Hyvä ilmapiiri mahdollistaa jatkamisen vaikkapa tavoitteita kohti, minne Ripa ihailtavalla neuvokkuudella (sitä kuitenkaan itse huomaamatta) seuraavaksi suuntaa.


Hyvää joulua